Ahma hyötyy sudesta
Suden läheisyys oli yksi tärkeimmistä ahman elinalueen valintaan vaikuttavista tekijöistä. Tähän johtopäätökseen on tullut filosofian maisteri Anni Koskela väitöksessään, jossa tarkastellaan ahman elinympäristöä, ravintoa ja populaatiogenetiikkaa.
Koskelan tutkimus tukee olettamusta, jonka mukaan ahma saattaisi hyötyä susien läheisyydestä suuremman haaskatiheyden ansiosta. Todennäköisesti ahmat elävät mielellään samoilla seuduilla susien kanssa, mutta kaihtavat läheistä kanssakäymistä välttääkseen killansisäisen saalistuksen.
Tutkimusten perusteella sekä ahman lisääntymistila että alueen saaliseläinten saatavuus vaikuttivat ahman ruokavalioon. Pohjois-Suomessa poro ja metsäjänis olivat lisääntyvien ahmanaaraiden tärkein ravintokohde.
Itä-Suomessa merkittävin lisääntyvien naaraiden ravintokohde oli hirvi, jota ahmat hyödyntävät lähinnä haaskojen muodossa, mutta urokset ja ei-lisääntyvät naaraat sen sijaan saalistivat eniten metsäjänistä.
Ahmat siis näyttävät hyödyntävän ravintoa, joka kullakin alueella on energiatehokkainta saavuttaa. Susien ja ihmisten jälkeensä jättämät haaskat ovat merkittävä ravintolähde ahmoille alueilla, joilla keskikokoisten hirvieläinten tiheydet ovat alhaisia.
Anni Koskelan eläinekologian alaan kuuluvan väitöskirja tarkastetaan Oulun yliopistossa ensi perjantaina.
http://www.lapinkansa.fi/Lappi/11948457 ... desta.html
