susipalsta.foorumi.eu

Ministeriö sallimassa häirikköahmojen tappamisen

Maa- ja metsätalousministeriön esityksen mukaan häirikköahmat voitaisiin jatkossa tappaa poronhoitoalueella. Esitys sisältyy ministeriön maanantaina julkistamaan ahman kannanhoitosuunnitelmaan.

Maa- ja metsätalousministeriön esityksen mukaan mahdollisuudet joidenkin ahmojen siirtämisestä pois poronhoitoalueelta selvitetään. Jos ahmoille sopivia alueita ei kuitenkaan löydy, aikoo ministeriö sallia pedon metsästyksen.

- Ahma on Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi ja kanta on pieni. Mutta koska haluamme pystyä puuttumaan vahinkoihin, niin ajatuksena on sallia rajoitetusti vahinkoa aiheuttavien ahmayksilöiden metsästys, sanoo neuvotteleva virkamies Sami Niemi

- Ahmayksilöitä on jo 1980-90-luvulla siirretty. Jos siirtämisen linjalle lähdetään, on ensin selvitettävä huolellisesti ne alueet, joille alueet siirretään, että siellä alueen elinkeinot ja asukkaat hyväksyvät siirtämisen, Niemi kertoo.

- Tarkoituksena on lähteä selvittämään kumpaakin samanaikaisesti. Ahmavahingot ovat noin 4,5 miljoonaa euroa tänä vuonna, joka on aivan ennätyssumma.

Ministeriö haluaa myös uudistaa petovahinkojen korvausjärjestelmän. Ahmojen osalta siirryttäisiin samankaltaiseen reviirijärjestelmään, joka on käytössä Ruotsissa

Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että Suomi jaetaan kolmeen kannanhoitoalueeseen: poronhoitoalueeseen, muuhun poronhoitoalueeseen ja metsä-Suomen kannanhoitoalueeseen.

MMM: Vahinkoa aiheuttavien ahmojen metsästys sallittaisiin

Maa- ja metsätalousministeriön luonnos ahmakannan hoitosuunnitelmaksi lähtee lausunnolle tällä viikolla. Hoitosuunnitelmaan on ehdotettu useita toimenpiteitä, joilla ahmavahinkoja voitaisiin välttää. Ministeriön neuvottelevan virkamiehen Sami Niemen mukaan suunnitelmassa on pyritty huomioimaan myös poronhoitoalueen tarpeet.

Maa- ja metsätalousministeriön luonnos ahmakannan hoitosuunnitelmaksi lähtee lausunnoille tällä viikolla. Suomi jaettaisiin kolmeen ahmakannanhoitoalueeseen, jotka ovat pohjoinen ja itäinen poronhoitoalue, muu poronhoitoalue sekä Metsä-Suomi.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemen mukaan kannanhoitosuunnitelmaan ehdotetaan useita toimenpiteitä, joilla vahinkoja voitaisiin välttää.

- Ehdotuksessa esitetään voitaisiinko ahmoja siirtää Lapista Metsä-Suomen kannanhoitoalueelle. Tämä edellyttäisi, että Metsä-Suomesta löytyy alueita, joita ahmat eivät kuormita ekologisesti ja että siirto hyväksytään paikallisessa yhteisössä. Lisäksi ehdotetaan reviiriperusteista porovahinkojen korvausjärjestelmää, jossa maksetut korvaukset perustuvat ahmojen pesintään ja määrään. Poronhoitoalueille harkitaan myös paimennustukea porovahinkojen vähentämistä varten, kertoo Niemi.

Poronhoitoalue huomioitu suunnittelussa

Muiden suurpetojen aiheuttamia vahinkoja on pystytty vähentämään metsästyksen avulla, joten samaa keinoa ehdotetaan kokeiltavaksi nyt myös ahmaan. Tähän mennessä ahman metsästystä ei ole sallittu. Jatkossakin sallittaisiin ainoastaan rajoitettu, vahinkoa aiheuttavien ahmojen metsästys ja vain pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella.

Sami Niemen mukaan suunnitelmaa laatiessa on pyritty huomioimaan poronhoitoalueen tarpeet.

- Selvitämme sitä, että olisiko mahdollista tukea esimerkiksi paimentamista. Se tarkoittaisi sitä, että poronhoitajat saavat korvausta paimennustyöstään, jolla pyritään estämään ahman aiheuttamia vahinkoja poronhoitoalueella. Lisäksi ehdotamme, että korvausjärjestelmää uudistetaan samanlaiseksi kuin Ruotsissa, eli se muuttuisi reviiripohjaiseksi korvausjärjestelmäksi, kertoo Niemi.

Ahma luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on kuitenkin tasaisesti kasvanut ja levittäytynyt. Viimeisimmän arvion mukaan Suomessa elää 180-220 ahmaa. Pienestä kannastaan huolimatta ne ovat aiheuttaneet tähän mennessä jopa 5,42 miljoonan euron porovahingot, joka on 68 prosenttia kaikista porovahingoista.

Ahma on tähän mennessä ollut ainoa suurpeto, jolla ei ole kannanhoitosuunnitelmaa.