susipalsta.foorumi.eu

Professori: Peto-ongelmista on saatava päättää paikallisesti

Mitä kauemmas päätösten tekeminen viedään poronhoitoalueelta sitä heikommin poronhoitajien omaisuuden suoja ja elinkeinon harjoittamisen vapaus toteutuu. Tätä mieltä on Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren, joka puhui asiasta maanantaina pidetyssä Petofoorumissa Rovaniemellä.

Turun yliopiston professori Matti Virén otti Petofoorumissa kantaa siihen, kuinka hyvin Suomen valtio turvaa poronhoitajien oikeuksia. Virénin mielestä valtion on turvattava yksilön oikeudet ja elinkeinon harjoittamisen vapaus, vaikka itseään vastaan. Nykyinen petopolitiikka ei turvaa Virénin mukaan poronhoitajien oikeuksia.

- Minun mielestä elinkeinon vapaus tässä käytännössä vaarantuu. Ei meillä ole mitään hyötyä elinkeinon vapaudesta jos tilanne on se, että elinkeino on täysin kannattamatonta.

Ratkaisuna tälle turkulaisprofessori Matti Virén näkee sen, että päätöksen teko on saatava lähemmäksi niitä ihmisiä jotka ongelmasta kärsivät nykyisen päätöksentekotavan sijaan.

- Mikä minä olen päättämään sitä kuinka monta sutta täällä tarvitaan tai petoeläimiä ylipäänsä. Kyllä minusta tuntuu, että asiantuntemus on paljon parempi täällä.

- Entistä enemmän päätösvaltaa on luisumassa Euroopan Unionille ja vielä jopa sen taakse ja se on minusta aika huolestuttava piirre. Se merkitsee sitä, että entistä enemmän asioita päätetään semmoisissa pöydissä joissa näitä ongelmia ei tunneta olleenkaan, sanoi professori Matti Virén.

Ahmoja on vähennettävä poronhoitoalueelta

Suurpetopolitiikka on joka tapauksessa nyt murroksessa koska poronhoitoalueen petovahingot nousivat vuonna 2013 peräti noin kahdeksaan miljoonaan euroon. Korvauksia on kuitenkin luvassa alle puolet vahinkosummasta. Noin puolet poroista tappoi ahma.

Maa- ja metsätalousministeriössä tilannetta pidetään kestämättömänä ja ahman vähentämiseen tähtääviä toimia on tutkittu ahman hoitosuunnitelman puitteissa. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio vahvisti Rovaniemellä pidetyssä petofoorumissa, että ministeriö on taipumassa ahmojen vähentämiseen poronhoitoalueelta.

- Meidän on joka tapauksessa tälle tilanteelle poronhoitoalueella tehtävä jotakin ja silloin näiden ongelmayksilöiden poistaminen on välttämätöntä ja siinä on sitten kaksi vaihtoehtoa. Joko siirtää niitä tänne metsäahma-alueelle Suomenselälle jossa omia populaatioita, omia ahmaryhmiään onkin jo olemassa. Se on yksi vaihtoehto jota mietitään ja sitten toinen vaihtoehto, joka varmaan on sitten taas sekä poliittisesta näkökulmasta ja eri kansalaistenkin näkökulmasta vaikeampi on sitten tää metsästys, mutta kyllä sekin yhtenä vaihtoehtoa tässä esillä on.

Lapin liitolta petovahinkojen hallintasuunnitelma

Lapin liiton porotyöryhmä on valmistellut poronhoitoalueen petovahinkojen hallintasuunnitelman jonka tavoitteena on saada petomäärät pysyvästi sellaiselle tasolle, että poronhoitajien oikeus omaisuuteen turvataan ja oikeus hankkia toimeentulonsa poroelinkeinolla toteutuu.

Lapin liiton yhteysjohtaja Maiju Hyry esitteli hallintasuunnitelman Petofoorumissa. Hallintasuunnitelmassa on kaikkiaan 38 kohtaa joista viisi ensimmäistä ovat sellaisia jotka olisi toteutettava kiireellisesti.

- Ensinnäkin ahmavahinkojen vähentämiseksi ahmojen poistamiseen tulisi myöntää vahinkoperusteisia poikkeuslupia. Toisena on se, että karhuille pitäisi myöntää ennaltaehkäiseviä poikkeuslupia, eli karhu pitäisi saada tappaa heti kun se tulee aitaan ennen kuin on tapahtunut merkittäviä vahinkoja. Nythän poikkeusluvan saa vasta kun karhu on tehnyt vahinkoja. Ei karhu tule vasotustarhaan muussa tarkoituksessa kuin hankkiakseen sieltä syötävää.

- Sitten erittäin tärkeää on se, että valtion tulee varata talousarvioon joka vuosi riittävästi rahaa petovahinkojen maksamiseen. Nytkin on uhkana, että yli puolet jää maksamatta ja tämähän ei mene kenenkään oikeustajuun, harmitteli Lapin liiton yhteyspäällikkö Maiju Hyry tilannetta.

- Lisäksi valtion tulee osallistua petojen poistamiseen eli valtion virkamiehet auttaisivat poromiehiä silloin kun on akuutti tilanne päällä. Esimerkiksi riistavalvojat ja rajamiehet voisivat olla poromiesten apuna. Sitten viimeisenä ja heti toteutettavana toimenpiteenä tulisi kieltää haaskakuvaus poronhoitoalueella, koska se synnyttää epäluonnollisia petotihentymiä poronhoitoalueelle.

Nämä viisi esityskohtaa olisivat Hyryn mielestä hyvin helposti toimeenpantavia ja vaativat pelkästään tahtoa.