susipalsta.foorumi.eu

Ilveksen ruokavalio syynätään ensimmäistä kertaa

Uudellamaalla on käynnissä ainutlaatuinen tutkimus ilveksen saalistamista pienistä sorkkaeläimistä. Nyt halutaan selvittää, kuinka paljon ilves käyttää ravinnoksi kauriita ja valkohäntäpeuroja. Valkohäntäpeuran osalta tällaista tutkimustietoa ei ole olemassa mistään päin maailmaa.

Uudellamaalla kerätään tänä talvena tutkimusnäytteitä ilveksen saalistamista metsäkauriista ja valkohäntäpeuroista. Kuolleena löydettyjen eläinten leuoista selvitetään, missä kunnossa saaliiksi saatu peura tai kauris on ollut, sekä mikä on sen sukupuoli ja ikä.

Tästä taas saadaan kuva siitä, keskittyykö ilves saalistaessa tiettyihin yksilöihin. Valkohäntäpeuran osalta tällaista tutkimustietoa ei ole olemassa mistään päin maailmaa.

- Minkälaisia sorkkaeläimiä ilves syö, sitä ei tiedetä. Jonkinlaisia kokemukseen perustuvia tietoja on, mutta tutkimustietoa ei ole, Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Antti Piironen sanoo.

Ilveksen syömisiä tutkittu vähän

Jäistä porkkanaa, omenaa ja kauraa, niillä kauris täyttää vatsansa talvipakkasella. Metsästäjien ylläpitämät ruokintapaikat ovat elintärkeitä. Ruokintapaikoikoilla viihtyvät myös ilvekset, mutta niille porkkana maistu.

- Ilves kyllä syö ruokintapaikoilla käyviä peuroja ja kauriita. Viime vuonna minulle tuli ilmoituksia kahdeksasta raadosta, jotka oli aivan varmasti ilveksen tekemiä, Keski-Uudenmaan riistanhoitoyhdistys toiminnanohjaaja Veikko Seuna sanoo.

Tavallisemmin ilves syö jäniksiä, myyriä ja jopa kettuja. Ilvestä on pidetty tuoreen lihan syöjänä, mutta nyt tiedetään, että joillekin tupsukorville maistuu myös haaska.

Uudellamaalla paljon ilveksiä

Uudellamaalla arvioidaan olevan noin 160 ilvestä. Uusimaa valikoituikin tutkimusalueeksi koska maakuunnassa on runsaasti niin ilveksiä kuin peurojakin. Tutkimusannin toivotaan tuovan helpotusta ilveksen ja metsästäjien kissanhännänvetoon peurapaistista.

- Jos tiedetään mistä ilveksen saalis koostuu, pystytään metsästysverotus kohdistamaan paremmin sellaiseen sorkkaeläinkannan osaan jota ilves ei niin paljon saalista, Piironen sanoo.

Ilveksen kanssa halutaan elää sovussa

Vaikka ilveksen saalistus peurojen ruokintapaikoilla sapettaakin metsästäjiä, ei ruokkimista haluta missään nimessä lopettaa. Ilves ei ole ainoa metsäneläin joka hyötyy peurojen talviruokinnasta.

-Tuntuisi hölmöltä, että ruokinta lopetettaisiin. Kyllä se kuuluu riistanhoitoon ilman muuta. Siitä hyötyvät muutkin lajit kuten jänikset ja kanalinnut, seuna korostaa.

Seunan mukaan peurojen ruokintapaikkoja pitää olla useita, että että ilves ei aina pääse yllättämään kun peurat ruokailevat. Ruokintapaioista ei saa tulle ilveksille liha-automaatteja.

- Kyllä ilveksenkin pitää ruuan eteen vaivaa nähdä, Seuna päättää.