susipalsta.foorumi.eu

MMM: Paikalliset nostettava susikannanhoidon keskiöön

Maa- ja metsätalousministeriön suurpetopolitiikan kehittämisarviointi julkaistiin maanantaina. Voimakkain kritiikki arvioinnissa kohdistuu susi- ja ahmakantojen hoitoon. Onnistumiseksi listataan muun muassa se, että karhun ja ilveksen aiheuttamia haasteita on voitu lieventää kannanhoidollisen metsästyksen avulla.

Maa- ja metsätalousministeriön johtama suurpetopolitiikan kehittämisarviointi julkaistiin maanantaina. Suurpetopolitiikan onnistumisten ja kipupisteiden lisäksi arvioinnissa esitetään politiikan uudistamiseksi uusia avauksia.

- Suurpetopolitiikan haasteena on ollut sovittaa luontodirektiivin tiukka säätely paikallisten ihmisten arkeen. Toivoimme arvioinnilta kehitysehdotuksia ja uusia avauksia suurpetopolitiikan kehittämiseen, jotta viimetalvisen tapaiset kriisit eivät toistuisi, kertoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Voimakkain kritiikki kohdistuu susi- ja ahmakantojen hoitoon

Voimakkain kritiikki arvioinnissa kohdistuu susi- ja ahmakantojen hoitoon.

Lisäksi vahinkolupien vaikea prosessi, korvausten maksatusten hitaus sekä ilveskannan koon arvioinnin aiemmat ongelmat ovat vähentäneet suurpetopolitiikan hyväksyttävyyttä ja lisänneet salametsästystä.

- Ihmisten pitää tuntea, että sudet ovat heidän susiaan eli asia johon voi alueella aidosti vaikuttaa. Jos ihmisellä ei ole vaikutusmahdollisuuksia oman arkensa hallintaan, otetaan laittomat keinot käyttöön. Tämä johtaa susien salakaatoihin, toteaa arvioinnin projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä.

Rangaistukset eivät auta vaan luottamus, arvioinnissa todetaan.

- Paikalliset ihmiset on arvioinnin mukaan nostettava kannanhoidon keskiöön ja keskityttävä heidän osaamiseensa ja asiantuntemukseensa. Vasta kun heidän luottamuksensa on saavutettu, voidaan toteuttaa suunnitelmallista kannanhoitoa, Pohja-Mykrä jatkaa.

Ihmiset tyytyväisiä karhun ja ilveksen kannanhoidolliseen metsästykseen

Arvioinnissa listataan myös petopolitiikan onnistumisia. Viime vuosien aikana tehdyt tarkentavat ilveskannan lumijälkilaskennat, suurriistavirka-apu ja läntiseen Suomeen rekrytoitu tutkimuksen kenttähenkilö sekä reaaliaikaisempi susipuhelinpalvelu nousevat arvioinnista merkittävimmiksi onnistumisiksi.

Myös karhu ja ilveskanta ovat maa- ja metsätalousministeriön mukaan kehittyneet hyvin.

- Vaikka karhu- ja ilveskannat ovat moninkertaiset susi- ja ahmakantoihin, on kannanhoidollisen metsästyksen avulla voitu lieventää karhun ja ilveksen aiheuttamia haasteita ja ongelmia, toteaa osastopäällikkö Juha Ojala.

"Monipolvinen haaste"

Arviointi osoittaa maa- ja metsätalousministeriön mukaan kuinka monipolvisesta haasteesta suurpetopolitiikassa on kyse ja miten oikeansuuntaiset toimenpiteet väärin mitoitettuna tai väärin viestittynä lisäävät konfliktia.

Lisäksi arvioinnista käy ilmi, miten suteen liittyvät ongelmat heijastuvat muihin lajeihin.

- Halusimme nimenomaan kriittisen, ulkopuolisen arvion, josta löytyy tuoreita kehitysehdotuksia. Saimme mitä tilasimme. Arviointia aletaan hyödyntää heti, muun muassa susikannan hoitosuunnitelman päivityksessä, kertoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Suurpetopolitiikan arviointi on osa hallitusohjelmaa, eikä vastaavaa ole aiemmin tehty. Työ aloitettiin viime huhtikuussa ja sen toteutti Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutti. Arvioinnin tukena on toiminut maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä, jossa on ollut mukana useita eri tahoja.

Lue koko tiivistelmä arvioinnista maa- ja metsätalousministeriön sivuilta.