susipalsta.foorumi.eu

Sudenhoidon suunnitelma työpajassa

Suomen susikannan uutta hoitosuunnitelmaa työstettiin työpajassa, joka kokoontui Keuruun vanhassa pappilassa keskiviikkona. Kokousta luotsasi Suomen riistakeskuksen projektipäällikkö Mikael Luoma, jonka tehtävänä on esittää luonnos uudeksi hoitosuunnitelmaksi maa- ja metsätalousministeriölle vuoden 2014 loppuun mennessä.

– Haluamme nyt etsiä nimenomaan yhdessä susireviirialueen asukkaiden kanssa ratkaisuja, joilla voidaan vastata ihmisten huoliin, mutta samalla myös turvata susikannan säilyminen, Luoma kertoi.

Paikalla olleet RKTL:n erikoistutkija Juha Hiedanpää ja tutkija Matti Salo totesivat kuulleensa Keuruulla varsin toimivia ehdotuksia siitä, miten paikalliset asukkaat voivat osaltaan sekä jakaa että saada tietoa susista.

Kansalaiset ovat Hiedanpään mukaan jo aikaisemmin viestittäneet virkamiehille varsin selvästi, että ylhäältä saneltuun on vaikea sitoutua. Niinpä katse onkin nyt käännetty susien ja ihmisten asuinalueille hyvien neuvojen saamiseksi.

–On pohdittu muun muassa työryhmän perustamista kullekin yksittäiselle susireviirille tai susireviirialueelle. Täällä Keuruulla idea jalostui heti kyläyhdistysten ja alueellisen riistapiirin yhteistoiminnaksi. Idea kuulosti todella toimivalta tavalta lisätä avoimuutta ja luotettavuutta, Hiedanpää kehaisi.

– Kuten täällä esitettiin, myös nettiä voidaan hyvin hyödyntää tiedotuskanavana, Salo muistutti.

Hoitosuunnitelman edistymisestä on tiedotettu maaliskuussa avautuneella nettifoorumilla, jolla on myös keskusteltu aiheesta alueittain. Keskustelijat ovat kommentoineet, pohtineet ja ideoineet uudenlaisia toimenpiteitä susikannan hoitoon. Kommentteja foorumille on jätetty yli 700.

Keskustelua on käyty muun muassa suden ja ihmisten kohtaamisten vähentämisestä, suojautumisesta, sietämisestä ja hyötyjen luomisesta sekä vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittämisestä.

Keuruun työpajassa foorumin keskusteluja sivuttiin vain ohimennen. Keuruulla, kuten foorumillakin korostui kuitenkin selvästi paikallisten asukkaiden halukkuus ja tarve olla mukana linjaamassa tavoitteita ja toimenpiteitä.

– Tämä asia juuri onkin yksi keskeisimmistä hoitosuunnitelman kehittämisessä, Luoma totesi.

Työpajan pienryhmiin oli kutsuttu noin 30 toimijaa, pääosin Keuruulta, mutta myös rajanaapureista Ähtäristä ja Virroilta. Metsästäjät, kylien asukkaat ja luonnonsuojelijat kävivät vääntöä muun muassa kantalaskennan luotettavuudesta.

–Mahdollista on susikannan laskenta ulostenäytteiden dna-tutkimuksella Keuruullakin. Kokeilussa on osoittautunut, että menetelmän tuloksiin luottavat niin suojelijat kuin metsästäjätkin, kertoi Hiedanpää.

Ajantasaista tietoa hoitosuunnitelmasta on tarjolla osoitteessa bit.ly/sudenhoitosuunnitelma.